Kaksi aivan erilaista koulukulttuuria....

Hellurei!

Aika täällä menee todella nopeasti... Emme voi käsittää, että olemme olleet matkalla jo 10 päivää. Paljon on ehtinyt tapahtua tämän puolentoista viikon aikana... :)

Maanantaina kävimme tutustumassa kouluihin, joissa tulisimme opettamaan englantia seuraavat yhdeksän viikkoa. Ensivaikutelma oli oikein hyvä, ja englannin opettajat vaikuttivat todella mukavilta. Kävimme ensin ala-asteella, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä talostamme. Seuraavaksi vierailimme temppelikoulussa, jossa tulemme opettamaan tuleville munkeille englantia. Tulemme jatkossa olemaan ensimmäiset kolme päivää (ma-ke) ala-asteellaa, ja sitten to ja pe temppelikoulussa.

Tiistaina sitten kaikki alkoi...... Huh huh! miten erilaista voikaan olla?! Koulumaailman erilaisuus tuli meille täytenä shokkina. Lapset ovat täällä huomattavasti villimpiä, kuin olimme ajatelleet. Lapset juokasentelevat luokassa ja ulkona sinne tänne kesken tunnin. He mäiskivät toisiaan aivan koko ajan, eikä kukaan puutu tilanteeseen, sillä se on heille aivan normaalia. Tunneilla valitsee jatkuva epäjärjestys, ja he ketkä haluavat oppia opiskelevat, ja muut riehuvat tai tekevät jotain omia juttujaan.  Opettaja yrittää pitää järjestystä karttakepin avaulla, ja hän napauttaa sillä aina välillä villimpien lasten takapuolelle. Mutta kurinpitoakin tapahtuu vain silloin tällöin, sillä se riippuu täysin opettajasta.. Välillä tuntuu siltä, että kaikille on aivan sama, oppiiko lapset yhtään mitään.

Oppitunnit tulevat niin sanotusti Tv:n kautta. Lapset opiskelevat aina sitä aihetta, mitä Tv:stä sattuu tulemaan. Se on sellaista opetusohjelmaa, jossa opetetaan sanoja, lauseita ym ja toistellaan niitä. Tämän vuoksi heillä ei ole mitään ennalta suunniteltua tuntiohjelmaa. Opettaja lisää myös jotakin omaa, mutta sekin liittyy jotenkin Tv ohjelmaan.

Meidän mielestä lapset tarvitsisivat enemmnä yksilöllistä opetusta, ja perusasioiden läpikäyntiä. Heille opetetaan vaikeita sanoja, mutta he eivät kuitenkaan osaa esimerkiksi peruskysymyksiä, kuten kuinka vanha olet. Opettaminen on erittäin haasteellista, sillä lapset ovat niin eri tasoisia, ja osa ei ymmärrä juuri mitään. On siis hyvin vaikeaa selittää heille mitä haluamme heidän tekevän tai sanovan, sillä meillä ei ole yhteistä kieltä. Vaikka tämä onkin hyvin haastavaa, niin varmasti myös erittäin opettavaista.

Koulukulttuuri poikkeaa myös siinä, että lapset syövät jatkuvasti herkkuja pitkin päivää jo pienestä pitäen. Heillä on mahdollisuus ostaa koko päivän ajan kaikkea epäterveellistä pienestä kojusta. on hurja nähdä, miten päiväkotilapsetkin syövät jatkuvasti hirveitä määriä karkkeja. Kouluruoka on hyvää, mutta välillä erittäin tulista. Se vaatii hieman totuttelemista... :)

Vaikka alku on ollutkin aika haastavaa, on ilo huomata, että lapset pitävät meistä paljon. He tulevat jatkuvasti halaamaan, pussailemaan ja toistelevat meidän nimiämme. Lapset tykkäävät todella paljon, kun otamme heistä kuvia, ja he haluaisivat että laulaisimme myös jatkuvasti. :) 

Ensiviikolla opetamme 4, 5 ja 6 luokkalaisia kahdestaan ilman opettajaa, joten siitä tulee jännää! Annika siirtyy meidän kämppiksen kanssa toiseen kouluun, sillä kolme vapaaehtoistyöntekijää on yhdessä koulussa liikaa.. Voi olla että Satukin joutuu siirtymään toiseen ala-asteeseen, mutta sen näkee sitten myöhemmin... Mari jää siis yksin noiden toisiaan hakkaavien, potkivien ja tukistavien lasten joukkoon. :D Mutta sitä ennen viikonlopuksi vihdoin rannalle!!! :)