Sunnuntai aamuna lähdimme taksilla kello 04.30 kohti Tiikeri Temppeliä. Lähdimme niin aikaisin, koska halusimme nähdä auringon nousun ja välttää keskipäivän helteen, sillä silloin kiipeäminen vuorelle olisi todella tuskallista. Olimme ostaneet kaikille taskulamput, sillä siihen aikaan oli vielä niin pimeää, että emme olisi nähneet koko rappusia (Marin taskulamppu hajosi jo alkumetreillä...).
Edessä oli siis 1237 rappusta, ja jossain kohdin ne olivat todella korkeat ja jyrkät. Naureskelimme koko alkumatkan, että mitä olimme oikein tekemässä, ja erityisesti mihin aikaan! Siellä ei ollut kuin me ja pilkko pimeys.
Mutta pääsimme kuin pääsimmekin perille, ja luulimme urakkaa paljon rankemmaksi kuin se loppujen lopuksi oli. Olo oli mahtava, hikinen ja helpottunut. Olimme kuitenkin arvioineet siihen menevän ajan väärin, joten jouduimme odottamaan auringon nousua yli tunnin. Mutta se oli odottamisen arvoista! Näköalat sieltä korkealta olivat aivan mahtavat. Nautiskelimme kaikessa hiljaisuudessa ja katselimme taivaalla vaihtuvia upeita värejä.
Alas meno oli jopa joissain kohdin vaikeampaa kuin ylös kiipeäminen. Portaiden jyrkkyys tuotti hieman ongelmia, ja naurua riitti koko matkan alas asti. Kaikilla meillä neljällä oli aivan mahtava fiilis kokemuksen jälkeen, ja sitten suuntasimmekin iloisina mutta väsyneinä rannalle lepäämään... =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti